<< #00030 <> anttalainen.com/suomi/mika_on_galleria.html -- Helsinki Finland Europe (2151) -- | english | contact | fashion | offshore | suomi | galleria | lopettaneet | kartta | messut | suorahaku | yhteystiedot |

Mikä on galleria ja miksi taide sekä galleriat ovat tärkeitä

Taiteen kulissijärjestelmän alimmalla tasolla on taiteilijan hankkima taidekoulutus. Seuraavalla tasolla ovat kehykset, mikäli teokset ovat kehystettävissä. Tämän yläpuolella on galleria ja ylimmällä tasolla lehden taidearvostelija. Arvostelija arvaa mitä joku toinen arvostelija sanoisi, jos arvostelija itse sanoisi sen, mitä toinen arvostelija tarvitsee sanoakseen sen, mitä arvostelija itse tarvitsee voidakseen sanoa riippumattoman mielipiteensä.


Sellaisia henkilöitä, jotka tietäisivät taiteesta jotakin, ei juurikaan ole olemassa. Kuitenkin sellaisia, jotka tietävät taiteesta tietämisestä, on niin monia kuin on muitakin sellaisia, jotka oikein ajatellakseen kysyvät toisiltaan neuvoa. Oleellisinta on tietää mikä on kuvataiteen tärkein olemassaolon tarkoitus tulevaisuudessa. Oikea vastaus kerrotaan sivun lopussa.

Mikä on galleria? OTAVAN PIENI TIETOSANAKIRJA v. 1926:

Pitkä, kapeahko sali palatseissa ja linnoissa; taidekokoelma; arkadeilla varustettu käytävä ylemmissä kerroksissa; teatterikatsomon ylimmät rivit; katettu käytävä linnoituksissa; aik. sotalaivoissa peräpeilin molemmin puolin rakennetut ulkonemat, jotka kaunistivat peräkeulaa ja us. sisustettiin päällikön käytettäviksi; sot., linnoitusmuureihin tai varustusten alle rakennetut kapeat käytävät.

Ilmeisesti Helsingin aidoimmat galleriat sijaitsevat Suomenlinnassa. Nämä ovat pimeitä ja kosteita paikkoja. Galleria-nimen käyttäjät saattavat olla tarkoittavinaan että galleriat olisivat esimerkiksi taidegallerioita, vaikka yksikään yritys, jonka kotipaikka on Helsinki, ei käytä sanaa taidegalleria nimensä osana. Mikäli taidegalleria sisältää arkiston eli arkiivin (lat.), sen hoitaja ei ole galleristi, vaan arkkivaari (lat.) saman lähteen mukaan. Taidegalleria on tuntematon sana, jota kirjasta ei löydy.

Mikä on galleria? Uusi tietosanakirja v. 1965:

1) linnoituksen vallimuurissa oleva katettu suojakäytävä, jossa tav. on ampuma-aukkoja; 2) rakennuksen julkisivussa oleva kapeahko käytävä, jonka ulkoseinään on puhkaistu kaariaukkoja, ; 3) purjelaivojen peräpeilistä ulkoneva rakennelma, joka saatettiin sisustaa huonetilaksi; 4) teatterin lehteri; 5) taidemuseo tai -salonki. Taidegalleria on tuntematon sana, jota kirjasta ei löydy.

Mikä on galleria? Facta-tietosanakirja v. 1974:

Rakennuksen julkisivussa oleva kapeahko pylväskäytävä, taidemuseo tai -salonki, teatterin lehteri. Taidegalleria on tuntematon sana, jota kirjasta ei löydy.

Mitä taidegalleria oli vuonna 2006

Vuonna 2006 Suomen kaupparekisterissä oli yrityksen nimen ja aputoiminimen mukaan yhteensä viisi taidegalleriaa, jotka olivat Irkka-design ja Psykofyysinen fysioterapia Tampereella, Keramiikka- ja taidegalleria Kerttu Varkaudessa, Kirjapaino oma oy osakeyhtiö Jyväskylässä, Taidegalleria ripustus Hämeenlinnassa ja Tmi taidegalleria Terttu Jurvakainen Muhoksella.

Galleriaksi itseään kutsuva helsinkiläinen yritys on useimmiten rihkamakauppa, osto- ja myyntiliike, antiikkiliike, maalikauppa, peili-, kehys- ja puutavaraliike tai yksittäisen taiteilijan oma myyntipiste, jossa myydään matkamuistoja. Helsinki on syrjäinen paikka. Täällä ei ole yhtäkään yritystä, jota edes omistaja itse kutsuisi taidegalleriaksi. Taidegallerioita pitäisi olla olemassa, koska arvelen, että toisin kuin gallerioissa -- joista juuri missään ei ole esillä taidetta -- taidegallerioissa voisi olla.

Muita vastaavia sanoja kuin taidegalleria, joita kuitenkin osataan käyttää yleisesti oikein, ovat esimerkiksi jakoavain, sukkahousut, iltapäivä ja nahkapaska. Avain, housut, päivä ja paska ovat aivan eri asioita kuin jakoavain, sukkahousut, iltapäivä ja nahkapaska. Nahkapaska on nykyisin harvinainen sana mutta edelleen tarpeellinen työkalu. Galleristien sanoin voin todeta, että kun paskaan lyödään vasaralla, nahkaan syntyy reikä.

Nykyiseen taidegallerian määritelmään kuulunee toimintaa varten varattu tyhjä tila sekä säännöllisesti vaihtuvat uusien teosten näyttelyt, joissa taiteilijana voi olla periaatteessa kuka tahansa teosten taiteelliset vaatimukset täyttävä henkilö. Sisäänpääsy taidegalleriaan on ilmainen ja asu on vapaa.

Harhaanjohtavien nimien vuoksi olen joutunut poistamaan luetteloistani yli puolet itseään gallerioiksi kutsuvista paikoista. Jäljellä ovat ne, jotka edes vähän muistuttavat taidegalleriaa. Sijainti on kuitenkin tärkein. Uudenmaankatu on Helsingin paras galleriakatu.

Gallerian ja taiteen arvot viimeiselle matkalle

Nykyisten gallerioiden tarkoituksen voi määritellä esimerkiksi seuraavasti: galleria on paikka, jossa taidetta voidaan sanoa esitellyn, vaikka ei ole esitelty. Esittelemättä jättäminen johtuu gallerioiden pienistä kävijämääristä. Siksi gallerioita käytetään ja voidaan käyttää vain kulisseina siten, että omia rahojaan tai saamiaan avustuksia gallerialle siirtänyt taiteilija saa ilmoittaa CV:ssään gallerian säilyttäneen joitakin hänen töitään muutaman viikon ajan. Taiteilija ja hänen teoksensa ovat arvottomia ilman kulisseja.

Taiteen kulissijärjestelmän alimmalla tasolla on taiteilijan hankkima taidekoulutus. Seuraavalla tasolla ovat kehykset, mikäli teokset ovat kehystettävissä. Tämän yläpuolella on galleria ja ylimmällä tasolla lehden taidearvostelija. Arvostelija arvaa mitä joku toinen arvostelija sanoisi, jos arvostelija itse sanoisi sen, mitä toinen arvostelija tarvitsee sanoakseen sen, mitä arvostelija itse tarvitsee voidakseen sanoa riippumattoman mielipiteensä. Sellaisia henkilöitä, jotka tietäisivät taiteesta jotakin, ei juurikaan ole olemassa. Kuitenkin sellaisia, jotka tietävät taiteesta tietämisestä, on niin monia kuin on muitakin sellaisia, jotka oikein ajatellakseen kysyvät toisiltaan neuvoa.

Gallerioiden miesvieraiden huopahattu ja naisvieraiden moitteeton kampaus ovat erityisen tärkeitä taiteilijan taloudellisen menestyksen kannalta. Kun tämäkin muotoseikka on täytetty, taide muuttuu joksikin aikaa arvokkaaksi. Taiteellinen arvo on kuitenkin aivan eri asia. Taiteellinen arvo laskee alimmilleen taiteilijan kuoltua, kun jäljellä on vain rajoitettu määrä töitä käytettäväksi pelimerkkeinä rahapeleissä. Pelaamisen tärkeyden perusteella on arveltavissa, että taiteen arvo jakautuu taiteellisen ja rahallisen arvon kesken ja on saman työn kohdalla pitkänäkin aikana vakio. Hyvä taide maksaa vähän ja huono taide maksaa paljon.

Lyhyesti sanottuna taiteen arvo perustuu kehäpäätelmään. Siksi jokaisen taiteesta kiinnostuneen olisi parasta pitää silmänsä, korvansa ja suunsa kiinni kaikkialla ja hankkia vain sellaista taidetta, josta hän itse oikeasti pitää ilman kenenkään toisen ohjausta. Vaihtoehtona on ajelehtia massan mukana sinne, minne äänekkäimmät ohjailijat kulloinkin vallitsevan muodin mukaan vievät epävarmat kuulijansa tai juuri vastakkaiseen suuntaan, jos kuulija kuvittelee, että hänellä on oma tahto.

Tällaistahan elämä keskimäärin on. Jonkin verran vapauksia on vain äärimmäisen rikkailla ja äärimmäisen köyhillä. Kaikenlaiset turhat arvot katoavat muiltakin viimeistään silloin kun on nähnyt elämänsä koko sisällön.

Taiteen arvon ja kuoleman yhteys on toisella tai kolmannellakin tavalla hyvin selvä. Helsingin gallerioiden vuosittaiset noin 750 näyttelyä tuottavat runsaasti ilman ostajaa jäävää taidetta ja tämä on vain pieni osa taiteilijoiden koko tuotoksesta. Tästä syntyy samanlainen vakava ongelma kuin kylmenneestä ihmislihasta. Ellei jätteitä pakata entistä tiheämpään ja unohdeta menneitä, koko maapallo täyttyy haudoista ja kaikki asumusten seinät peittyvät tauluilla.

Ehdotan tähän perinteistä ratkaisua, jonka arkeologit tuntevat hyvin: taide kuuluu mukaan omistajansa viimeiselle matkalle ja nykyisin krematorio on erityisen suositeltava. Tämä mahdollistaa myös taiteilijan lopullisen kuoleman niin, että häntä ei muistella tarpeettoman kauan töiden perusteella sen jälkeen kun viimeinenkin hänet henkilökohtaisesti tuntenut ihminen on kuollut. Kiinalaisen sananlaskun mukaan oikea tai jälkimmäinen kuolema saapuu vasta sitten.

Ajankohtaista eläville -- kuvataide oravannahkoiksi

Niitä, jotka kuvittelevat, että jonkin lajin galleria voisi toimia internetissä, haluan muistuttaa aikaisemmista kokemuksista. Monet ovat yrittäneet ja jokainen on epäonnistunut. Arvioin syyksi taiteen ja gallerioiden ymmärtämisen väärin.

Kuvataiteen tärkein tarkoitus tulevaisuudessa on toimia maksuvälineenä oravannahkojen tapaan, kun käteinen raha poistetaan käytöstä ja kansalaiset tarvitsevat jonkin keinon pitää omat raha-asiansa vain omana tietonaan. Tämä on riittävä ja lähes pakollinen syy opetella käymään gallerioissa jo nyt ja tutustua tulevaisuuden oravannahkoihin. Pienikokoiset nahat ovat arvokkaimpia.

Kun nyt olen tarkastellut taidegallerioita tai gallerioita taidegallerioiden puuttumisen vuoksi kolmeen kertaan 40 vuoden välein ja vielä neljännenkin kerran, kerron myös oman tavoitteeni. Toivon, että Helsinki saisi ensimmäisen taidegalleriansa lähimmän 40 vuoden kuluessa. Oravannahat otetaan kuitenkin käyttöön jo paljon aikaisemmin ja onpa jo pienimuotoisesti otettukin.

anttalainen.com/suomi/mika_on_galleria.html